Vielä vähän patologiaa

Patologian tenteistä 2/3 on nyt ohi; mikroskopointi tentti oli nimittäin viime viikolla ja välitenttihän oli jo ennen joululomalle lähtöä. Viikon päästä tiistaina on vielä lopputentti ja sen jälkeen on koko patologia suoritettu. Jes!

Mikroskopointitentti meni luultavasti ihan hyvin. Oli minulla pari diagnoosia, joista en ollut niin varma, mutta toivon ainakin, että osasin. Joka tapauksessa olen iloinen siitä, että se on nyt ohi! On nimittäin tullut tämän kurssin aikana katsottua vaaleanpunaisia kuvia jo kyllästymiseen asti… 🙂

Tältä näyttää patologian näytteet… Kyseessä on munuaisen rauhasepiteelistä lähtöisin oleva kasvain, adenokarsinooma. (kuva otettu solunetistä)

Kuten olen aikaisemmin kertonut, meillä on patologian kurssin aikana ollut … Lue koko kirjoitus

Usein kysyttyä (osa2)

Viime viikolla kirjoitin valmennuskurssilla usein esiin tulleita kysymyksiä. Tässä postauksessa kirjoitan omat vastaukseni vielä kahteen kysymykseen.

Kuinka paljon itse luin?

Voin valehtelematta sanoa, että luin todella paljon! Keväällä luin joka päivä noin kymmenen tuntia, enkä pitänyt vapaapäiviä lähes lainkaan. Enää en todellakaan jaksaisi lukea noin paljon, joten en ymmärrä miten minulla silloin riitti energiaa. Olin hirveän motivoitunut ja halusin niin paljon päästä sisään, joten luulen, että se oli suurin syy, miksi jaksoin lukea noin valtavia määriä. Tiedän kuitenkin myös kurssiltamme ihmisiä, jotka ovat lukeneet paljon vähemmän ja pitäneet viikonloppujakin vapaana, joten lukemiseen käytettävä aika on aika yksilöllistä. Oman kokemuksen perusteella … Lue koko kirjoitus

Usein kysyttyä (osa 1)

Olen jo aikaisemmin kertonut, että olen Turun valmennuskursseilla tuutorina yhdessä kurssikaverini kanssa. Tehtäviimme kuuluu valvoa harjoituskokeita, pitää lyhyitä infoja eri aiheista, ja lisäksi yritämme kovasti kannustaa ja tsempata kurssilaisia. Harjoituskokeiden yhteydessä kurssilaisilla on aina mahdollisuus esittää kysymyksiä meille tuutoreille, ja ajattelinkin nyt tuoda esille joitain esiin tulleita kysymyksiä, jos ne olisivat vaivanneet useammankin mieltä 🙂

 

  • Kannattaako mennä korottamaan esimerkiksi äidinkieltä, jotta saisi paremmat pisteet yo-todistuksesta, ja voisi mahdollisesti päästä sisään myös yhteispistekiintiössä?

Minun mielestä kannattaa miettiä, kuinka paljon aikaa on käytettävissä, ja riittääkö energiaa pääsykoelukemisen ohella opiskella esimerkiksi vielä sitä äidinkieltä. Itse kävin hakukeväänäni korottamassa juuri äidinkieltä, ja lisäksi … Lue koko kirjoitus

Viime viikko lääkiksessä

Patologian kurssi jatkuu edelleen, ja tuntuu siltä, että olen patologiasta kirjoittanut jo vaikka mitä; olen kertonut siitä, kuinka paljon tauteja voikaan olla, maininnut mikroskopointiharkoista, tentin vaativuudesta, kertonut kuinka kurssi etenee ja niin edelleen. Odotan jo hieman, että farmakologian kurssi alkaisi, jotta pääsisin siitäkin kirjoittelemaan tänne blogiin, mutta siihen on vielä aikaa kuukausi. 30 päivää on siis vielä jaksettava patologian parissa…

Ajattelin tässä postauksessa esitellä teille, minkälainen viime viikkoni oli koulussa. Sen avulla saatte ehkä hieman käsitystä siitä, millaiselta koulupäivät lääkiksessä näyttävät.

Maanantai:

  • Ei koulua

Tiistai:

  • 12.15-14.00 Lääketieteenhistoria
  • 15.15-16.00 Mikroskopointi (Luu, nivel ja pehmytkudos)

Keskiviikko:

  • 8.15-9.00 Mikroskopointi (iho)
  • 10.15-12.00 Luento (neuropatologia)
Lue koko kirjoitus

Yhdessä vai yksin?

Pääsykokeeseen lukiessani kuulin monesta paikasta, muun muassa sukulaisten suusta sekä omalta valmennuskeskuksen tuutoriltani, että kannattaisi lukea yhdessä jonkun muun lääkikseen hakevan kanssa. Lukupiirien perustamista suositeltiin, koska yhdessä kuulemma oppisi paremmin. Tämä on varmasti osaksi myös totta, mutta itse halusin lukea yksin. Olenkin koonnut alle ajatuksia siitä, miksi päätin lukea yksinäni. Olen myös yrittänyt miettiä lukupiireilyn positiivisia puolia teille, jotka ette vielä tiedä, pitäisikö etsiä lukukaveri, vai lukea omassa rauhassa.

Yksin:

  • Olen todennut, että pystyn työskentelemään tehokkaimmin silloin, kun saan rauhassa miettiä asioita yksin. Kaverin kanssa lukiessa, keskittymiskykyni saattaa helposti herpaantua, koska alan liikaa miettiä sitä, mitä kaverini lukee tai tekee.
Lue koko kirjoitus